tiistai 17. lokakuuta 2017

YOU TOO?


Eilen aamupäivästä huomasin jonkun Facebook-kaverini postauksen feedissäni: Me too. Mietin että mikäs ihme tämä on? Instagramissa tuli vastaan toinen. Me too.? Googlen hakukenttään äkkiä "Me too?" ja pian vastaus selvisi. 

Kampanja, jossa ympäri maailmaa naiset, jotka ovat kohdanneet seksuaalista häirintää tai väkivaltaa omakohtaisesti, kirjoittavat statuksekseen tai käyttävät hashtagia "Me too". Mietin ensimmäisenä että tarkoittaako tämä ainoastaan raiskauksia. 

Olen onnellisessa asemassa siinä, että en ole joutunut raiskauksen uhriksi ikiniä. Myönnettäköön että googlasin varmuuden vuoksi sanat "harrassment" ja "assault", ja tulin siihen tulokseen että seksuaalinen häirintä tarkoittaa mitä tahansa seksuaalista kosketusta, jonka toinen osapuoli kokee vastenmieliseksi eikä sitä hyväksy. 

Huomaa viimeistään tässä vaiheessa, miten kieroutuneeksi ajatusmaailma on tällaisen asian kohdalla muotoutunut. Ensin sitä tietenkin ajattelee, että "No kukapa nainen ei olisi siinä tapauksessa seksuaalista häirintää kokenut?" Lähes jokainen meistä on varmaan kokenut sen, kun vieras mies läppäisee takapuoleen tai puristaa, vaikkemme sitä itse haluaisi. Sykähdyttävintä on, että sitä melkein naisena ajattelee että "No sehän nyt kuuluu asiaan. Naisena olemiseen. Ei sille voi mitään." What the hell? 

Kun joutuu itse seksuaalisen härinnän kohteeksi vaikkapa yökerhossa tai baarissa tai ihan vaikka kadulla keskellä päivää, sitä vaan menee ihan sanattomaksi ja häkeltyy - mitä just tapahtui? Sitten sitä vaan on ihan ällistyneenä tekemättä siitä sen suurempaa numeroa, ettei kukaan huomaisi. Koska pojat on poikia ja miehet on miehiä: ne välillä puristelee pyllystä. 

Oma häkellyttävin kokemus tapahtui muistaakseni viime vuoden puolella (?) yökerhossa Tampereella. Mulla oli musta tekonahkainen, lyhyehkö hame päällä. Mustat sukkahousut ja joku pitkähihainen paita (huomatkaa miten sitä heti alkaa selittelemään tällaisessa yhteydessä, että mitä itsellä oli päällä...). Kävelin yökerhossa sillä hetkellä yksin ja yhtäkkiä se tapahtui. Joku varmaan mun ikäinen nuorimies tuli seisomaan eteeni, ja sanomatta mitään kouraisi mua haaroista edestä päin. KYLLÄ!!! Edestä päin? Eikä siinä, ei hommassa olisi ollut yhtään enempää hyväksyttävää takaakaan päin, mutta toi oli mulle jotenkin ennen näkemätöntä ja kokematonta. Koko homma tapahtui ja oli ohi niin nopeasti, etten ehtinyt muuta tehdä kuin muodostaa naamalleni todella hämmentyneen ilmeen, kun äijä oli jo häipynyt tilanteesta. Tilanne saa mut vielä jälkeenkinpäin niin hämmentyneeksi etten tiedä mitä siitä pitäisi oikein sanoa? TÄH? 

Mitä sen äijän päässä oikein liikkui, kun katsoi soveliaaksi tehdä jotain tuollaista? Ja mikä pahinta, mikä ylipäätään tekee niin monelle miehelle soveliaaksi tuollaisen koskettelun, jota niin usein ja liian moni nainen ja tyttö joutuu kokemaan. Ja tietenkään unohtamatta niitä miehiä, jotka joutuu moisen kohtelun kohteeksi.

Hämmästyttävää nähdä, miten moni nainen (ja mies) seksuaalista häirintää on elämässään kokenut. Tämä on vain somekamppis, jolla ei sinänsä suoranaisesti voida muuttaa menneisyyttä, enkä tiedä kuinka tällainen vaikuttaa miesten käytökseen ylipäätään. Mutta ainakin tämä voi herättää maailmaa ja erityisesti heitä, jotka yökerhoissa tai konserteissa näkevät ookooksi puristaa naista pakarasta hänen tahtomattaan tai tehdä jotain muuta tyhmää.

Ainakin näin voidaan toivoa!

maanantai 16. lokakuuta 2017

TÄMÄ VIIKKO: OPISKELUA JA MUOTINÄYTÖKSIÄ

Mitä mainiointa maanantaita!

Kirjoittaminen tänne blogiin on jäänyt viime aikoina harmittavan vähäiseksi lähinnä kiireen - opiskelujen, esseiden kirjoittamisen ja tenttiin lukemisen - takia, mutta täällä ollaan yhä! 

Aloitin tän maanantain jo perinteeksi muodostuneella tavalla: heräsin (ainakin fyysisesti, psyykkisesti en vielä) n. klo 6:15. Siinä sängyn reunalla istumisen ja Instagramin selailun jälkeen vetäisin lenkkivaatteet urheasti päälle, vaikka mielessä kävi monta kertaa ajatus herätyskellon laittamisesta myöhemmäksi ja nukkumaan vielä vähän... Kuitenkin kun pääsee ulos, oli sää mikä tahansa (tänään satoi vettä), tuntuu raikas ilma ja juokseminen pimeillä kaduilla yllättävän hyvältä! 

Lenkki venyikin tänään 53 minuutin mittaiseksi, kun suuntasin Pispalan portailla. Eilen tuli pidettyä jonkinlainen "tankkauspäivä", kun lauantai-illan venähdettyä pitkäksi käytiin päivällä pizzalla, iltapäivällä syötiin jätskiä ja illalla ruokakauppareissu kääntyikin ihan meidän kodin vieressä sijaitsevaan Pizza-Kebab-mestaan, josta otin itselleni yllättävän hyvän falafel-annoksen! 😀 Iltapäivästä leipomisvimmassa leipaisin vielä (vegaanin) banaanileivänkin, jota maistelin vielä jälkkäriksi ennen nukkumaan menoa! Riitti siis tänään hyvin energiaa juosta portaita heti aamusta! 😉

 Lenkin jälkeinen aamupala:
Annos kaurapuuroa (1dl kaurahiutaleita + 2 dl vettä)
Puolikas banaani
Chiasiemenistä tehtyä "geeliä"
Maapähkinävoita
 
 Tällä viikolla on periaatteessa yliopistolla perioditauko, mutta mulla hälyttää sunnuntailla kahden eri jutun Deadlinet, joten hommia saa tällä viikolla painaa vähintään perinteiseen tahtiin. Lauantaina onkin erilainen päivä, sillä meilllä on täällä Tampereen/Lempäälän Ideaparkissa muotinäytökset! Kello 13, 15 ja 17 on SHOWTIME, joten tulkaas sinne katsomaan syysmuotia ja tietenkin Paula Koivuniemeä ja muita, sillä kyseessä on Ideapark goes Fashion & Music, eli luvassa on myös livemusiikkia! Miten hauskaa :D 

Muotinäytöksessä omalla kohdallani on luvassa myös sisääntulo, jossa meillä on alusvaatteet Change-liikkeestä. Luonnollisesti tuollaisen alusvaatesisääntulon takia tekee mieli tämä viikko katsoa vähän enemmän miten syö ja liikkuu, jotta on mahdollisimman "mukava" fiilis astella lavalle alusvaatteissa, vaikka yleensä meillä jotkut aamutakit tai muu ohut vaatekappale lisänä siinä päällä onkin. 

Siksi ajattelinkin, että voisin tältä viikolta tehdä ruokapäiväkirjan! Miltäs kuulostaa? Ja muutenkin höpötellä siitä, miten valmistaudun noihin muotinäytöksiin ylipäätään. 

Nyt täytyy hörppästä kahvi loppuun ja alkaa tekemään niitä kouluhommia! Ihanaa viikkoa kaikille! 💛 

Snapchat: inessalmiranta 
Instagram: @inessi1

tiistai 10. lokakuuta 2017

UUDET HIUKSET, UUSI MINÄ

Ai että mulla on ollut hyvä fiilis viimepäivät! Kuinka yks kampaajakäynti voikaan piristää näin paljon?!

Oon jo muutaman vuoden kasvattanut mun hiuksia ja pitänyt kiinni tosi klassisesta linjasta. Ei värjäystä, vähän raitoja vaan. Ei mitään ihmeellistä pitkään aikaan. 


Varasin kuitenkin kampaaja-ajan reilu viikko sitten ja mielessä oli, että nyt tarvii jotain muutosta! Mietin pitkään, että mitä se vois olla ja viime viikon alussa sain yhtäkkiä jostain idean otsahiuksista. Otsahiukset mulla on ollut joskus ylä- ja ala-asteella viimeks. Ala-asteella se oli sellanen kokeilu kun teki hirveesti mieli kokeilla. Otsis nuorensi mua sillon ainakin 2-3 vuotta. :D Sitten yläasteella joku erikoinen juttu, jolloin kampaaja sanoi että nyt on muotia värjätä otsatukka tummaks, samoin niska... APUA, voidaanko kelata ajassa taakse päin ja perua toi juttu?! Seuraavat pari vuotta epätoivoisesti piti värjäillä sitä tummaa väriä näistä vaaleista kutreista pois. 

No, nyt saatuani tän otsis-idean, ajattelin että PELI POIKKI, mulle ei otsatukka sovi! Lopulta muutamien Pinterest-hakujen jälkeen löysin kivoja otsatukkamalleja, joiden uskoin mullekin sopivan. Pitkä ja kevyt, joka tulee vähän silmillekin. Ja kampaaja-Raisa tiesi heti mitä halusin! 💛

Mitäs te ootte mieltä? Mä oon yhä ihan In Löööv!! Käytännöllisethän nää ei ole alkuunkaan, mutta tarviiko sitä aina olla?! 


perjantai 6. lokakuuta 2017

ITSETEHTY VEGAANI PESTO & PRIORISOINTIA (Resepti)

Hyvää perjantaita ihmiset, pitkästä aikaa!

Toivottavasti teillä on ollut hyvä viikko, mulla ainakin on - ja se on jälleen mennyt hirveän nopeasti! Maanantain aloitin käymällä lenkillä (paras tapa aloittaa viikko; liikuntaa ja raitista ilmaa), tiistaina kävin iltapäivällä pitkästä aikaa Gogolla Body Combatissa - vaikka itse jumpassa en ollut mitenkään äärimmäisen väsynyt tai rikki, oon ollut nyt viimeiset 2 päivää ihan hajalla; nauraminen sattuu ja selkälihakset huutaa hoosiannaa!

Keskiviikko ja torstai ollaankin menty ihan opiskeluteemalla; ensi viikolla on yhden parityön purku taas markkinoinnin syventävällä kurssilla ja torstaina heti tentti, johon oon lukenut aivan liian vähän. Siksi päätinkin, että keskiviikkona ja torstaina jätän jumppailut ja salitreenit väliin, ja tyydyn hyötyliikuntaan mitä mulla nyt normaalisti päivien aikana tulee. Pitäisi aina muistaa, ettei ota liikaa paineita siitä, että ehtiikö sitä nyt niin paljon treenaamaan kuin haluaisi, sillä ei se kroppa pistä pahakseen vaikka vähän lepoa vähän tuleekin. Päin vastoin. Ja vielä kun muistaa syödä terveellisesti ja puhtaasti, niin ei se maailmaa kaada vaikka urheilu jää. Tein päätöksen että käyn sitten vaikka tänään perjantaina treenaamassa, käytän siihen sen ajan kuin tarvii ja teen kerrasta kunnolla, enkä sellaisia hätäisiä, puolivaloilla tehtyjä treenejä. Välillä täytyy priorisoida sitä ajankäyttöä. Sitä, mitkä tuntuu just nyt tärkeiltä ja sellaisilta, mitkä menee prioriteettilistan ykköseksi. Ja silloin kun tuntuu siltä, että nyt on pakko päästä nollaamaan pää salille tai lenkille, niin silloin tekee just sen, ja jatkaa taas opiskeluita sen jälkeen.


Nyt prioriteettina olikin se, että pääsen tänne kirjoittamaan ja jakamaan tämän ihanan reseptin!! Oon jo pitkään halunnut tehdä itse pestoa, mutta mulla on jostain syystä ollut mielikuva että sen tekeminen on vaikeaa ja vaatii ison monitoimikoneen. No eipä vaan vaatinut! Tein tämän ruoan itselleni maanantai-iltana ja ainoa mitä tarvitsin oli sauvasekoitin. 

Parasta tässä reseptissä on se, että tää on melkoisen terveellinen ja jättää tosi hyvän olon. Vehnäpastan sijaan käytin taas Kikhernepastaa, joka puolestaan toi proteiinia tähän annokseen tosi kivasti kuitenkin niin, että olo ei ollut yhtään ähky ruokailun jälkeen vaikka 2 lautasellista söinkin. Ravintohiivahiutaleet tuovat pestoon ihanan juustoisen maun ilman juustoa. Ravintohiivahiutaleissa on myös tärkeää B12-vitamiinia ja kaikkea muuta hyvää! 

Bongasin reseptin ihanalta Henrikalta 💛, joka sen mulle ystävällisesti jakoi! Kiitos siitä! Aion takuulla tehdä tätä jatkossakin. Alkuperäistä reseptiä muokkasin ihan pikkuisen lisäämällä pienen lorauksen vettä, jotta sain kastiketta vähän "enemmän" ja se oli hieman juoksevampaa, vaikka kuitenkin aika paksua - niin kuin peston kuuluukin olla! 

Tähän reseptiin, josta söin itse kaksi lautasellista pestopastaa, tarvitset: 

ruukullinen basilikaa (tai rukolaa/persiljaa!)
pinjan siemeniä n. 40-70g
pieni valkosipulin kynsi
puolikkaan sitruunan mehu
2 rkl ravintohiivahiutaleita
oliiviöljyä (n. 1,5-2rkl) 
loraus vettä
suolaa
pippruria

pastaa (itse käytin kikhernepastaa)
+ tomaattia tai muita lisukkeita 


1. Paahda ensin pinjansiemenet. Itse paahdan ne paistinpannulla ihan ilman mitään öljyä. Laitan yleensä siemenet jo kylmälle pannulle, ja kun pannu alkaa kuumeta, pyörittelen siemeniä pannulla ja vahdin ettei ne pala (!!!!). Kun ne ovat kauniin kullan ruskeita ja niistä tulee maailman ihanin tuoksu, ne ovat valmiita! Laita ne sivuun hetkeksi. 

2. Laita sekoitusastiaan hienonnettu basilika, murskattu tai hienonnettu valkosipuolin kynsi, ravintohiivahiutaleet, oliiviöljy, sitruunamehu sekä suolaa ja pippuria. Lisää vielä pinjansiemenet ja aja sauvasekoittimella (mikäli et siis omista monitoimikonetta) tasaiseksi. Tässä vaiheessa itse lisäsin lorauksen vettä. Maista ja lisää suolaa/pippuria tarvittaessa. 

3. Tarjoile keitetyn pastan tai muun vastaavan kanssa! Rakastan itse pestoa pastan kanssa, johon sekoitetaan vielä kirsikkatomaatteja tai ihan vain kuutioituja tomaatteja. Ne tuo kivaa raikkautta ruokaan. :)