perjantai 30. toukokuuta 2014

Epätoivo (varoitus:avautuminen)

Sepä se.

Toisaalta tuntuu että istun pylly penkissä lukemassa pääsykokeisiin aamusta iltaan. Toisaalta taas poden huonoa omaatuntoa joka ikisestä hetkestä kun en oo lukemassa. Lopputuloksena päättelen että luen paljon. Kaveritkin ajattelee niin.
Mutta mikä turhaumus iskee kun tuntuu että se ei näy missään?! Tänään lensi ehkä pari hiljaista ärräpäätä viimeisen harjoituspääsykokeen jälkeen ja kun kaverit kysy että miten meni niin vastasin että huonosti ja kun pääsin ovesta pihalle niin pillahdin itkuun. Voi saakeli.

Ärsyttävää kun oon vieläpä niin motivoitunut. Tai olin. Okei okei, oon kyllä vieläkin. Turhauttaa vaan. Toivon todella, todella sitä, että teen kaikki typerät virheeni näissä harjoituspääsykokeissa ja keskiviikkona en sitten tekis yhtäkään...

Pahinta tässä on se, että pelkään mitä sitten kokeen jälkeen tapahtuu, kun ei oo enää mitään tehtävissä ja kun oon pistänyt itseni tähän likoon niin täysillä viimeset en edes jaksa laskea montako viikkoa/kuukautta.... Että niin, mitäs sitten? En oo yhtään miettinyt että mitä sitten teen jos opiskelupaikka ei lohkeekkaan. Voi hemmetti. Ehkä kaikkee sit ei vaan pidäkkään suunnitella ihan niin justiinsa. Ääh.

Ja unohdan kuinka kokeen jälkeen tapahtuu kivoja juttuja. Lähdetään nimittäin reilu viikon päästä poikaystäväni kanssa 1,5 viikoksi Espanjaan! TADAA kyllä, minulla on sellainenkin! :-D Ja kaiken lisäksi tulee kesä. KESÄ! En vaan tässä vaiheessa osaa sanoa että osaanko edes nauttia koko kesästä kun oon niin ahdingossa ton kokeen suhteen... No kai mä osaan. HUHHUH
Nyt on ehkä mentävä ulkoiluttamaan koiraa ja sit unten maille ja huomenna jatkuu taas paahtaminen. Lupaan palata tännekin iloisemmissa ja positiivisemmissa merkeissä! Anteeksi kullannuput

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti