torstai 26. helmikuuta 2015

Sosesoppa

Nyt on ollut taas pari päivää mun päässä semmosta sumua ettei hyvä tosikaan! Joku kamala väsymys iskenyt, vaikka oon joka yö nukkunut kahdeksan tuntia. En sitten tiedä tekeekö noi rankat jumpat sen, että tarvitsisin vaan enemmän unta ja yleensäkin energiaa kuin mitä saan tällä hetkellä. 

Tänään on ollut lisäksi koko ajan vähän mukamas nälkä ja oonkin tankkaillut pieniä, terveellisiä välipaloja parin tunnin välein ja otin torkutkin kotona. Maanantaina tein taas hyvää porkkana-bataatti-sosekeittoa, jota oon syönyt aina tähän päivään saakka. Joka päivä vieläpä aika ison annoksen. Enpä ole tainnut laittaa ikinä kyseisen sopan reseptiäkään tänne, joten laitetaanpa se nyt! 

Tarvitset: 

1 iso bataatti
3 isoa porkkanaa
2 valkosipulinkynttä
1 sipuli
1 cm inkivääriä
kasvisliemikuutio 
vettä
1rkl korianteria (kuivattua)
tuoretta korianteria
mustapippuria
laadukasta suolaa (esim. ruususuolaa)
oliiviöljyä
chilihiutaleita maun mukaan (varovasti sitten!)

Lämmitä kattilan pohjalla ruokalusikallinen oliiviöljyä ja kuullota sipuli. Lisää sitten inkivääri ja paista n. 30 sekuntia. Lisää kuutioidut porkkanat ja bataatti ja sekoittele ainekset sekaisin noin 1-2 minuutin ajan. 

Nyt tulee kasvisliemivaihe. En oo oikein ymmärtänyt että miten oikeaoppisesti käytetään noita liemikuutioita, jos siihen joku sellainen kikka on. No, itse laitoin tässä vaiheessa kattilaan 3 kuppia vettä (jep, tää on jenkkiläinen ohje...), niin että vihannekset peittyvät. Sitten lisään kasvisliemikuution ja sekoitan. 

Kun soppa kiehuu, alenna lämpöä ja lisää korianteri, chilihiutaleet, mustapippuria ja suolaa. Anna muhia kattilassa kunnes vihannekset ovat kypsiä. Kun ne ovat kypsiä, soseuta sauvasekoittimella. Itse olen kokeillut laittaa sopan myös blenderiin, mutta siinä kävi huonosti koska keittoa oli liikaa ja homma meni hankalaksi.  Nauti kylmäpuristetun oliiviöljyn, mustapippurin ja tuoreen korianterin kanssa! Aah hyvä huomio. Itse nautin keiton korianterin lisäksi pinaatin keittoa, kun sitäkin jääkaapista sattui löytymään.

Nyt oonkin taas matkalla Tampereelle, sillä unohdin ilmottautua perjantain tenttiin. Hupsistakeikkaa.

keskiviikko 25. helmikuuta 2015

IHANA PORKKANAKAKKUPUURO UUNISSA

Mulle tulee aina niin hyvä mieli kun mietinkin tätä puuroa. Siihen liittyy jotenkin tosi hyviä muistoja! Hauskaa että puuro voi aiheuttaa tällaisia onnen tunteita... :-D
Tein tätä puuroa ensimmäistä kertaa viime keväänä. Ne oli niitä maaliskuisia päiviä, kun kevät alkoi näyttäytymään ja aurinko lämmittämään aina hieman enemmän ja enemmän. Ehkä suurin juttu oli se että elin jossain pilvilinnassa siinä samalla kun oli
n juuri ihastunutkin vielä! Haha

Toinen muisto liittyy siihen, kun tein tätä puuroa vanhempieni luona juuri ennen kuin olin muuttamassa väliaikaisesti poikaystäväni kotiin tämän ollessa kuukauden reissussa. Mulla oli tiedossa viimeinen, kuukauden rutistus pääsykokeisiin lukuun. Kevät oli jo täydessä vauhdissa, kävin melkein joka aamu juoksulenkillä ja lenkin jälkeen söin annoksen tätä puuroa. Ja jaksoin istua kirjastossa taas koko päivän. 
Ja viimeksi kun tätä puuroa olen syönyt, oli heinäkuun alku. Mun piti ottaa puuroa evääksi töihin torille, mutta pomo ilmoitti aikaisin aamusta, että huonon sään takia työpäivä peruttaisiin. Ja mikäs muukaan päivä olikaan kyseessä kuin 1.7., jolloin yliopiston pääsykoetulokset julkistettiin. Ja niin sain kuulla joutuvani pääseväni Vaasan yliopistoon opiskelemaan ja siinä sitten mietittiin Antin kanssa aamupalapöydässä syntyjä syviä, välillä nauraen ja välillä itkien, ja mä söin tota puuroa. :-D

Ja nyt kun kevät taas on jo nurkan takana, ainakin toivon niin, ajattelin tehdä tätä herkkupuuroa taas! Tää on ihan loistava aamupala tai treenin jälkeinen välipala. Se sisältää proteiinia ja on ihan porkkanakakun makuinen (ainakin melkein, mun porkkanakakussa on meinaan ihan hitosti voita ja sokeria, mutta tässä ei......).  Ja parasta tässä on, että puuroa riittää muutamaksi, noin 3-4 päiväksi (ainakin on tarkoitus riittää, mun tekis mieli taas syödä koko vuuallinen kerralla jos jaksaisin)!

Reseptinkin oon jo joskus aikaisemminkin jakanut, juurikin varmaan silloin viime keväänä, mutta laitetaan se nyt tänne uudestaan! :-)

Tarvitset:

1-2 dl karkeaa porkkanaraastetta
4 dl isoja kaurahiutaleita
6 kananmunanvalkuaista / 200g nestemäistä valkuaista
5 dl vettä
vaniljajauhetta
1-2 tl kanelia
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl sauvasekoittimella sileäksi ajettua raejuustoa / maitorahkaa / kookoskermaa
steviaa
kookosöljyä tai voita voiteluun

Itse käytin kookoskermaa, sillä välttelen maitotuotteita parhaani mukaan. 

Laita ensin uuni lämpenemään 175 asteeseen. Sekoita kaikki aineet kulhossa (kyllä, seos on melkoisen löysää tässä vaiheessa). Voitele uunivuoka voilla tai kookosöjyllä ja kaada puuroseos vuokaan. Paista 25-30 minuuttia uunissa, kunnes pinta on saanut väriä ja puuro tuntuu kiinteältä mutta pehmeältä. 

Voit nauttia puuron lämpimänä tai kylmänä haluamiesi lisukkeiden kanssa! Voit esimerkiksi ripotella päälle laadukasta suolaa, kanelia, kaardemummaa, lorauttaa kookosöljyä tai vaikka manteli-/kookos-/kauramaitoa. Itse laitoin lisukkeeksi yli jäänyttä kookoskermaa (huomaa valkoiset nökäreet), joka ihanasti suli lämmitetyn puuron joukkoon! Lisäksi vielä pähkinöitä ja siemeniä.
P.s. Ilmaisu 'jouduin Vaasaan opiskelemaan' johtuu ihan vain ja ainoastaan siitä, että olin toivonut pääseväni Tampereelle. :-D Ei muuta!! Vaasa on hyvä paikka opiskella!! 

maanantai 23. helmikuuta 2015

KEHONKUVANI?

Hei ystävät! 

Johan on viikonloppu takana. Torstai-iltana sain äidiltäni viestin: "Mitäs sanot, jos meille tulee puoleksi vuodeksi argentiinalainen vaihtari?" Ensin mietin, että mihin ihmeeseen vanhempani ovat ryhtymässä, mutta kun asiaa tarkemmin rupesin ajattattelemaan, tulin todella iloiseksi. Itsekin kun olen ollut vaihto-oppilaana, tiedän kuinka iso merkitys isäntäperheellä vaihtarille on, ja mikäs sen parempaa, kuin että saisin olla osa jonkun toisen vaihtovuotta ja isäntäperhettä. Vaihtari saapui meille eilen sunnuntaina ja vaikuttaa tosi ihanalta ihmiseltä! 

Tottakai tää vaihtarikuvio sai mut kaipaamaan omaa vaihtovuottani Brasiliassa, joka oli yksi parhaimmista ja ehdottomasti kokemusrikkaimmista vuosista tähän mennessä. Aloin selailemaan vanhoja kuvia tuolta ajalta, jotka siis ovat 2010-2011 vuosilta. Törmäsin yhteen hassuun seikkaan noissa kuvissa. Olin vaihtovuotenani ehkä paria kolmea kiloa kevyempi kuin nykyään ja näytän todella hoikalta kuvissa. En missään tapauksessa liian laihalta, mutta todella solakalta. En sano etten olisi sitä nyt, mutta kuitenkin ero on huomattavissa ainakin omasta mielestäni. 

Näytän kuvissa mielestäni todella hyvältä ja iloiselta. Ainoa huono juttu niissä on, että itse en kokenut silloin omaa vartaloani niin kauniiksi kuin se olisi ansainnut. Olin silti mielestäni vähän löysä ja pelkäsin koko ajan lihovani. En toki toivo sitä nytkään ja siksi huolehdinkin säännöllisestä liikunnasta mun elämässä. Mutta silti mun pään sisällä joku oli silloin toisin. Nykyään kun katson itseäni peilistä, olen melko tyytyväinen. Ainahan sitä jotakin haluaisi parantaa, mutta silti näytän mielestäni kauniilta ja olen todella tyytyväinen kroppaani. Edelleenkään tämä ei tarkoita sitä, että en haluaisi kehittyä, mutta koen itseni kauniiksi ja olen iloinen. Vaihtovuotenani kamppailin kroppani kanssa siksi, jotta voisin todistaa kaikille, että 'ei kaikki vaihtarit liho.'

En sano silti sitäkään, että koin itseäni rumaksi/lihavaksi tai että kroppani olisi minua kuvottanut, en missään tapauksessa! Mutta silti en ollut tyytyväinen. Voisin havainnollistaa juttua parilla kuvalla ja niihin liittyvällä ajatuksella.
 Rantaloma isäntäperheen kanssa joulun aikoihin. Julkaisin kyllä nämä kuvat silloin Facebookiin, mutta mietin todella paljon että näytänköhän vähän liian pulskalta näissä... Just joo. :-D
Ylläolevasta kuvasta mietin, että saako toi valkoinen t-paita mut näyttämään vähän punkerolta. Unohdin ilmeisesti katsoa jalkojani. :-D 
Viimeinen kuva on Thaimaasta, vuosi takaperin vaihtovuodesta. Mietin tästä kuvasta taas, että näyttääkö mun reisi vähän paksulta tässä.... Anteeks mitä? 

Tän jutun pointti oli, että vaikka en nykyäänkään ole hirveästi ulkonäöltäni näistä kuvista muuttunut (lukuun ottamatta hiuksia ja pientä aikuistumista muutenkin), tärkeintä on että mitä siellä oman pääkopan sisällä on ja mitä omasta kehostaan ajattelee. En ollut mitenkään sairas tai saaralloisen laiha todellakaan, mutta mielessä kummitteli yhä ajatus langanlaihoista malleista joita siihen aikaan ihannoitiin. Olen iloinen, että vaikka olen nykyäänkin melko hoikassa kunnossa, liikun paljon ja katson melko tarkasti mitä suuhuni laitan, olen silti mieleltäni paljon terveempi kuin tuolloin! Luojan kiitos sen thinspirationin tilalle on tullut fitsporation ja ihanteena on enemmänkin lihaksikas, terve kroppa kuin luurankoa muistuttava vartalo.


perjantai 20. helmikuuta 2015

Perjantain kuulumisia

Hellurei!

Koko viikko on painettu taas salilla jumpissa ja oon kyllä levon tarpeessa! Mun takareidet on siinä kunnossa että venyttelylle täytyy ihan oikeesti löytää nyt enemmän aikaa. Tai ehkä on enemmänkin kyse muistamisesta....

Taas ollaan viikonlopun kynnyksellä ja aika piipahtaa koti-Tampereella! Sitä ennen täytyy käydä raapustamassa taloustieteiden tentti ja sitten kiireen vilkkaa junalla manseen. Kotiin on aina yhtä kiva mennä. :) Täällä Vaasassakin on monenlaisia opiskelijoita tässä mielessä, osa käy ehkä kaksi kertaa vuodessa kotikaupungissaan (Vaasassa opiskelevat on 99,9 prosenttisesti kotoisin jostain muualta), jotkut taas käyvät viikoittain kotona tai tulevat vain pakon edessä Vaasaan ja opiskelevat kotoa käsin.
Itse oon käynyt suhteessa muihin kavereihini aika paljon kotona, vähintään joka toinen viikko. Joskus on ollut ajan jaksoja kun käyn joka viikonloppu Tampereella. Tämä on johtunut ehkä suurilta osin siitä että mulla ja poikaystävälläni oli jossain vaiheessa niin pitkä välimatka, että Antin ei ollut järkeä körötellä junalla joka viikonloppu tänne Vaasaan vaan tapasimme siinä puolivälissä, Tampereella!

Nyt juon tässä vielä aamukahvejani ja söin taas kookosmaitoista herkkupuuroani, pakkailen tavarani loppuun ja kertaan vielä vähän tenttiin. Mulla on tossa pakkaamisessa tullut sellainen huono tapa, että kahmin laukkuuni ihan liikaa vaatteita mukaani, vaikka tiedossa on vain viikonlopun mittainen 'reissu'. Haluan ottaa kaikki lempivaatteeni mukaan, sillä "eihän sitä ikinä tiedä, mitä mun tekee just silloin mieli pukea". Viimekskin mulla oli Tampereella mukana vaikka kuinka monta vaatekappaletta, joita en pitänyt koko reissulla kertaakaan....  Nyt kuitenkin luulen että mulla on mukana just sopiva määrä! Tai jos ehkä vielä yhdet housut otan.... ja hameen.

P.s. Ajattelin jakaa ensi viikolla taas uudenlaisen puuron ohjeen! Kyseessä ei ole mikä tahansa puuro vaan porkkanakakku-puuro uunissa ;)  Oh so good

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

TAIVAALLINEN THAIKKU (resepti!)

Rakastan aasialaisia ruokia. Ehdottomat suosikkini ovat japanilainen ja thaimaalainen ruoka. Intialainen, erityisesti kasvisruoka on myös ihan taivaallista lukuisten mausteidensa takia. Mutta jos vertaillaan esimerkiksi thaimaalaista ja kiinalaista, vie mun kohdalla thaimaalainen voiton mausteisuudensa takia. Monesti koen, että kiinalainen ruoka on jotenkin limaista ja joskus jopa hieman mautonta, etenkin näissä suomalaisissa rafloissa, joissa kinkki on tehty varmaan enemmän "suomalaisen makuun". Thaimaalaisessa ruuassa raaka-aineet pääsevät paremmin esiin ja ovat eduksensa, tuntuvat rapeammilta suussa ja tulisen ruuan ystävänä chilin makukin puskee aina esiin. 

 Oon käynyt ihan pikkutytöstä asti aina perheeni kanssa thaimaalaisissa ravintoloissa, puhumattakaan niistä Thaimaan reissuista, joilla thaikkuruoka meni aina ihan uusille tasoille (myönnetään, mun mielestä ruoka on yleensä yks parhaista asioista reissuissa :-D)!
Usein Tampereella haetaan ja haettiin aina kotiinkin monesti take away -ruokaa thaimaalaisesta. Koskikadulla on yksi thaikku, josta saa mun mielestä ihan parhaat ruuat ja syön sieltä aina sitä samaa; kanaa ja vihanneksia vihreässä curryssa. Kanaa, paprikaa, tuoretta chiliä ja ah taivaallista munakoisoa vihreällä currylla maustetussa kookosmaitokastikkeessa ja voin kertoa, että tulisuutta ei tuosta ruuasta puutu!

Noh. Luulin aina että kyseinen ruoka on yksinoikeudella annos, jota saa vain ja ainoastaan kyseisestä raflasta. Mutta kuinka ollakaan, teki mieleni kokkailla viime perjantaina saman tyylistä thaikkuruokaa. Kirjoitin Pinterestiin sanat 'thai' , 'green' ja 'curry'. Tulokseksi tuli lukuisia hyvän kuuloisia reseptejä, jotka erosivat kaikki vähän toisistaan. Menin reseptien määrästä jopa niin sekaisin etten noudattanut omassa annoksessani yksinomaan mitään tiettyä reseptiä, joten voinkin nimetä tämän ihan omakseni! :-D 
Ja tästä ruuasta tuli AIVAN JUURI (vähintäänkin) NIIN HYVÄÄ, kuin siellä thaikku-raflassa!!!

Tarvitset: 

2-3 valkosipulinkynttä puristettuna
3 rkl vihreää currytahnaa
kookosöljyä paistamiseen
450g broilerin suikaleita (maustamaton!!)
puolikas purkki kookosmaitoa = 200ml (eikä sit mitään light-versiota)
2dl vettä
tuoretta chiliä pieninä suikaleina (1-2, oman maun mukaan)
1 paprika pieninä suikaleina
2 herkkusientä siivuina
 1rkl Fish Saucea / kalakastiketta (esim. Santa Maria)
tuoretta korianteria 

Ensin kannattaa tehdä kaikki esivalmistelut. Silppua ja pilppua niin kuin rakas isäni sanoo. Näin ei tule kamalaa multitasking-ongelmaa kesken ruuanlaiton. Kun olet silpunnut kaiken, on loppu sitten ihan lasten leikkiä. Jos omistat paistokasarin niin käytä ihmeessä sitä! Jos et, pärjäät kyllä paistinpannulla niin kuin minä.  Sitten asiaan.

Kuumenna pannu ja laita pohjalle  n. 1 rkl kookosöljyä ja heti perään puristetut valkosipulinkynnet. Kuullota niin, että sipulista tulee kullan keltaista. Sitten laita pannulle currytahna ja sekoita kynsien kanssa. Seuraavaksi pannulle broilerin suikaleet ja sekoita koko komeus niin, että tahnaa on kaikissa suikaleissa tasaisesti. Sitten lisää puolikas purkki kookosmaitoa ja saman verran vettä (2dl). Sekoita. Sen jälkeen voitkin kipata kätevästi silppuamasi loput ainekset joukkoon pannulle ja sekoittaa ne huolellisesti kastikkeen sekaan. 

Lisää lämpöä niin, että soosi kiehuu. Sitten taas alenna lämpöä ja anna hautoa noin 15 min. Sitten sekoita joukkoon kalakastike ja anna muhia vielä jonkun aikaa. 

Tarjoile vaikka riisin kanssa ja kruunaa annos korianterilla!  

Kivaa tässä on myös se, että vihanneksia voi annoksessa vaihdella ihan makunsa mukaan. Itse aion ensi kerralla kokeilla ehkä parsakaalin ja/tai munakoison kanssa tätä!
 

tiistai 17. helmikuuta 2015

KOOKOSHULLU

Viikonloppuna rakas poikaystäväni saattoi huomauttaa, että mun kodissa on joka puolella kookosta ja tungen sitä eri muodoissa ihan joka paikkaan.

Kylppäristä löytyy tietenkin kookoksen tuoksuinen Bodywash, kookoksista vartalovoita ja kookoksista vartalon kuorintaa. Unohtamatta kookospalasaippuaa. Ihanan ylellisen tuoksuinen Victoria's Secretin vartalovoide, joka tuoksuu kookokselle ja vaniljalle ja tietenkin samantuoksuinen VS:n tuoksu. Keittiöstä löytyy iso purkki kookosöljyä ja kaapista iso purkki luomulaatuisia paahdettuja kookoslastuja. Sain myös sisällytettyä meidän yhteen illalliseen (siihen taivaalliseen thairuokaan, jonka resepti mun on pakko laittaa tänne vielä tällä viikolla) kookosmaitoa. Niin ja perjantaina laitoin meidän puuroon kookosmaitoa ja lauantain ja sunnuntain mustikkasmoothieenkin kookosmaitoa. Linssikeittoakaan en tee ilman kookosmaitoa. Kookoskookoskookoskookos...... Unohdinko jotain?

No, jos ette ole edelleenkään kokeilleet keittää kaurapuuroa kookosmaidon kanssa niin tehkää se nyt hyvät ihmiset!!!

Niin minäkin tein, myös tänään aamulla. Puuroni valmistui näin: 

2dl vettä liedelle kiehumaan. Lisää hieman ruususuolaa veteen. Kun vesi kiehuu, lisää 1dl kaurahiutaleita. Itse tykkään käyttää Provenan jumbo-kokoisia gluteenittomia kaurahiutaleita. Iso koko tekee sen, että hiilaria vapautuu kehoon hitaammin (lisäksi teen yleensä niin että täytän desin mitan osaksi kyseisillä kaurahiutaleilla ja osaksi luomulaatuisilla spelttihiutaleilla).  Alenna lämpöä ja sekoita koko ajan. Lisää sekoittaessasi reilusti kanelia. Kun vesi on hieman haihtunut ja koostumus alkaa muistuttamaan edes vähän puuroa, lisää yksi kananmunan valkuainen (tai niin monta kuin haluat, mulla oli kaapissa tänään vain yksi muna :-D). Muista sekoittaa ahkerasti ettei valkuainen kypsy ei-toivotulla tavalla yhdeksi köntiksi puuron sekaan. Kun puuro on ihan melkein valmista, lisää haluamasi määrä (esim 2 rkl) kookosmaitoa ja sekoita se tasaisesti puuron joukkoon.

Sitten niitä kookoslastuja ja jos oikein villiksi heittäytyy, vielä vähän kookosöljyä kruunaamaan koko komeuden. ;)

Lopuksi se tärkein: nauti taivaallisesta puurosta!!

Nyt odotankin vain kauhulla innolla huomista, sillä olin varmaan vuoden tauon jälkeen BodyCombatissa. A P U A. En muistanut yhtään kuinka tehokas jumppa olikaan kyseessä!

maanantai 16. helmikuuta 2015

NEVER SKIP A WORKOUT ON MONDAY!

Ei hyvää päivää kuinka toi auringon valo tekee ihmeitä! Mieli on niin paljon iloisempi ja pirteämpi! Tämäkään maanantai ei ollenkaan tuntunut niin pahalta, vaikka pitikin istua koko päivä kirjaston penkillä lukemassa huomiseen tenttiin. 
Mulla on takana jälleen kiva viikonloppu, rakas poikaystäväni oli täällä torstaista aina eiliseen asti kyläilemässä! :) Syötiin hyvää ruokaa, käytiin katsomassa se pakollinen Fifty Shades of Grey (ja todistamassa että kyllä, Vaasassakin on elokuvateatteri vaikka en sen olemassaolosta ennen tiennyt, nytkin täytyi ihan selvittää että missä kino sijaitsi), otettiin rennosti ja käytiin lauantaina vähän ulkonakin. 

Lauantain ja sunnuntain välisen yön huonoista ja lyhyistä yöunista huolimatta, fiilis on ollut tänään virkeä niin kuin jo mainitsin. Olin jo aamulla ihan innosta soikeana siitä, että pääsee taas pitkästä aikaa Ainon BodyAttackiin 17:30. Kuinka ollakkaan, olin aikatauluttanut tekemiseni jotenkin liian tiukasti ja lähdin koululta himpun verran liian myöhään. Piti käydä ripeästi Cittarissa (ah ne jonot...) ja sen jälkeen äkkiä kotiin vaihtamaan vaatteet ja siitä jumppaan. 

Kuitenkin lähdin ulko-ovesta aivan laittoman myöhässä ja mietin että Nyt on kiire!! Juuri kun olin kiihdyttämässä askeleitani että ehtisin edes joten kuten, tajusin että vesipullo jäi. Pysähdyin siihen paikkaan ja tajusin että 'ei, ilman pulloa en lähde' ja kaiken lisäks huominen tentti painoi takaraivossa. Niinpä palasin kotiin ja mietin että siihenkö se treeni nyt tosiaan kaatui?! En voi olla noin heikko! Sitten muistin pelastajan: Blogilateksen HIIT-treenin. Vedin treenikamat päälle ja pistin videot pyörimään. Tuli tehtyä sitten kuitenkin älyttömän kova ja hapottava about tunnin treeni!

Onneksi tuli tehtyä, musta nimittäin tuntuu aina että jos maanantaina ei pääse millään muotoa treenaamaan niin viikko ei lähde kunnolla käyntiin ja jotenkin koko loppuviikon motivaatio on hieman huonompi.

Nyt kuitenkin mussutan linssikeittoni ja sitten täytyy vielä lukea siihen tenttiin. 

P.s. En malta odottaa että pääsen jakamaan mun perjantaina tekemän ruuan reseptin tänne!! Yks parhaista ruuista mitä oon tehnyt ikinä! Jos olet thaikku-ruuan ystävä niin stay tuned!

torstai 12. helmikuuta 2015

HYVÄ PÄIVÄ, HYVÄ TREENI, HYVÄ SALAATTI

Viikonloppu on taas ovella?! Mitä ihmettä? 

Tää viikko on kyllä mennyt multa ihan ohi ainakin eiliseen asti. Hyvä niin! Oon ollut vieläkin ihan fiiliksissä eilisestä työhaastattelusta eikä mikään oo saanut mun fiiliksiä sen takia alas! Eilen en meinannut saada nukuttua ollenkaan kun kävin vieläkin ihan kierroksilla haastattelusta ja olin niin innoissani!

Tänään olin pitkästä aikaa taas salilla ensin 45 minuutin Body Attackissa ja siihen päälle tein vielä käsitreenin ja vatsat. Tuntui taas että vatsalihakset poksahtaa poikki kun sattui niin paljon. Viimeiseen sarjaan sain kuitenkin ihan valtavan boostin päälle kun keskityin täysillä ja keskityin myös ajatukseen, että väsymys ja uupumus on vaan mun pään sisällä, enkä anna sen vaikuttaa suoritukseen. Sen ajatuksen voimalla jaksoin älyttömän hyvin!! Loppuun vielä foamrollerilla rullailin lihaskalvoja auki. Pakarat älyttömän kipeet!!

On muuten mielenkiintoisen näköistä kun rullailee sisäreisiä auki... Se sisäreisien rullailu onkin hyvä tehdä kotona tai tollaisella salilla kuten WSC Ladies, jossa käy vain naisia! :-D Hahaha vitsivitsi

Salin jälkeen oli vuorossa suihku ja ruoka! Tänään oli taas salaattipäivä. Ja tuli muuten hyvää! Keitin punaista kvinoaa ja paistoin tilkassa kookosöljyä yhden kananmunan. Salaattipedin päälle kirsikkatomaatteja, n. 1,5 rkl kvinoaa, paistettu kananmuna ja eiliseltä jäänyt puolikas avokado! Lisäksi ripottelin vielä auringonkukansiemeniä, ruususuolaa ja mustapippuria. NAM! 

 Toi kvinoahan on siitä hyvä hiilarin lähde, että siinä on myös proteiinia ja hyviä rasvahappoja! Ja maistuu mun mielestä niin hyvälle! Myös suutuntuma on hauskempi kuin vaikkapa riisissä tai muussa vastaavassa ;-)

Käytättekö te ruuanlaitossa kvinoaa ja miten?!


keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Job Interview : NAILED IT

Tänään oli hyvä päivä! 

Aurinko paistoi ja mun työhaastattelu meni paremmin kuin hyvin! 

Mikään ei tuo parempaa fiilistä päivään, kuin oma totaalinen onnistuminen jossain asiassa! Haastattelu sujui mukavasti rupatellen melkein tunnin ajan ja mulle jäi tosi hyvä olo jutun suhteen! Haastattelun aikanakin teki mieli taputella itseäni olkapäälle kun tuntui että kaikki luisti niin kivasti ja luontevasti :-D 

En kamalasti jännittänyt haastattelua aamulla ja suhtauduin siihen melko rennosti. En sen koommin valmistautunut erityisesti mihinkään kysymyksiin tai muuta, vaan keskityin vaan ajattelemaan että olen oma itseni ja se riittää. Pahimmassa tapauksessa, jos alkaisi kamalasti itse miettimään vastauksia kysymyksiin, menis ihan luu kurkkuun kun tilanne oikeasti tulee eteen, eikä haastattelija kysyiskään mitään mitä oli itse suunnitellut. 
Toki sitten puolta tuntia ennen haastattelua alkoi perhoset lentelemään mahassa -- ja hyvä niin! Mun mielestä olis vähän ihmeellistä ja huolestuttavaakin, jos yhtään ei tuollainen tilanne jännittäisi. Vähän kädet täristen painelin paikalle, mutta siitä sai vaan loistavan adrenaliini- ja energiapiikin! Hyvä minä!!

Päälleni valkkasin aamulla simppelit ja siistit vaatteet, joissa viihdyn. Jalkaan mustat yksinkertaiset housut ja niiden kaveriksi musta poolokauluksinen ohut neule ja siihen päälle Zaran bleiseri jossa on "nahkaiset" yksityiskohdat. Hiukset suoriksi, siisti meikki ja punaa huuliin!

Tärkeää työhaastattelussa mielestäni on, että pukee itselleen mieluisat vaatteet, joissa tuntee olonsa itsevarmaksi. Kuitenkaan ei saa unohtaa itse työpaikan omia sisäisiä pukeutumisohjeita!
Työhaun kohdetta en kerro, ennen KUN saan sen myöntävän vastauksen ;-)

Nyt melkein viikon Tampereella olon jälkeen oon takaisin Vaasassa ja hyvä niin. Huomenna pääsee taas jumppaileen koulun jälkeen ja illalla vihdoin saan pitkästä aikaa kyläilijän tänne! Jihuu!

Tänään kun tulin kotiin, painelin suorinta tietä Cittariin ja ostelin pakollisia juttuja jääskobeen, kuten hedelmiä. Appelsiinia, banaania ja päärynää. Päätin että teen nopean ja helpon salaatin illalliseksi salaatista, kirsikkatomaatista, tonnikalasta ja avokadosta, joten ostin niitäkin! Oon semisti kyllästynyt nyt niihin sosekeittoihin ja päätin että voisin alkaa kehitellä taas pitkästä aikaa jotain hieman talvisia salaatteja ja tietty jakaa reseptejä täälläkin!

Itse pidän tuota tonnikalaa ihan ehdottomana hätävarana. Mulla oli sitä tälläkin kertaa vaan jäänyt kaappiin joltain kauppareissulta kun olin ostanut sitä "varmuuden vuoksi". En tykkää yhtään käyttää tuollaisia säilykkeitä ja etenkin tonnikalan kalastuksestahan on kaikkea negatiivista ollut ilmoilla. Mutta tämän kerran! Anteeksi tunat!

tiistai 10. helmikuuta 2015

Ei tekosyitä

Vitsit miten toi aurinko vaikuttaakaan mielialaan, uskomatonta! Aurinko paistaa kuin viimeistä päivää ja mun mieli on ainakin ihan jo keväässä. Täytyy koko ajan muistuttaa itseään että on oikeesti vasta helmikuu!

Oon tällä hetkellä rakastunut taas palavasti paahdettuihin pinjansiemeniin. Olin ihan unohtanut niiden olemassaolon. Tänään ne löysivät tiensä mun kaurapuuroon. Itse puuroon lisäsin keittämisen loppuvaiheessa kaksi valkuaista proteiiniksi ja samalla paahdoin pannulla luomulaatuisia pinjansiemeniä. Siemenet ja puuro sekaisin ja päälle vielä luomukookoshiutaleita. 

Avot!
Tosiaan, koska mun työhaastattelu siirtyi viime perjantailta huomiseen keskiviikkoon, oon ollut viime torstaista asti Tampereella. Tykkään tosi paljon olla täällä, mutta yks juttu miks mun tekis mieli palata jo äkkiä Vaasaan, on sali. Oon joskus jossain maininnutkin, että täällä mun vanhempien ei jääkaapin sisällöllä paljoa juhlita, niin kuin monet opiskelijat yleensä kun käyvät kotona. :-D Mutta vaikka täällä ei ole jääkaappi täynnä ruokaa (tälläkin hetkellä syön tosiaan lounaaksi kaurapuuroa), niin se hyvä juttu täällä vähintäänkin on että treenistä ei tarvi lintsata vaikka ei olekaan kuntosalimahdollisuutta.

Crosstraineri löytyy täältä kotoa ja sillä vedinkin eilen puolen tunnin session ja päälle tämä Blogilateksen jalkatreenin ja oma vatsatreeni. 

Tänään tuli todettua myös se, että jos ei ole koti-gymillä crosstraineria/kuntopyörää/juoksumattoa (melko harvoilla kuitenkaan on), niin kotona treenaaminen on silti erittäin helppoa! Oon meinaan ihan koukuttunut näihin Blogilateksen Youtubesta löytyviin treeneihin ja hien saa pintaan ja sykkeet ylös vähintään yhtä hyvin kuin salilla juoksumattoa tampaten! ;-)

Tänään poljin crosstraineria (voiko noin sanoa? Polkea crosstraineria?) aluksi 10 minuuttia ja päälle tein tämän Cardio-treenin. Tällä tulin sopivasti hengästyneeksi, sain vähän hikeä pintaan ja sykettä ylös. 
Mutta sitten päästiin todellisiin sydämen tykytyksiin!! HUH! Vuorossa samaisen Blogilateksen HIIT Insane -treeni, jonka tein ajan puutteen vuoksi vain kaksi kertaa peräkkäin, vaikka jumppatäti käski tehdä neljä kertaa. SORRYYY..... Kaikesta huolimatta mulle tuli toisen kerran jälkeen jopa vähän huono olo. :-D Mutta sen jälkeen sitäkin parempi fiilis, että jaksoin taas tehdä treenin vaikka en salille lähtenytkään!

Treenistä on jo kulunut tunteja mutta silti tuntuu kuin olisin vieläkin tosta HIITistä vähän endorfiinipöllyissä. Voi toki olla että toi auringon paistekin vaikuttaa asiaan!

Nyt se on sitten vaan tsemppiä mulle huomiseen työhaastatteluun!!

keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Ei ihan mun viikko

Ainakaan tähän mennessä. Jos viime viikko meni mallikkaasti ja hyvin, niin tän viikon taso on kyllä hieman pudonnut. :-D

Viikko on madellut hitaasti ja tuntuu että mikään ei ole oikein muka sujunut. Toissa iltana havaitsin että mun iPhonen laturi sanoi itsensä irti. Oli toisaalta ihan virkistävää olla yksi ilta ilman nettiä ja somea! 
Eilen oli salille lähtö erittäin nihkeää. En meinannut millään saada itseäni ylös. Onneksi kuitenkin lähdin, sillä tein todella onnistuneen treenin. Siitä tulee aina niin paljon parempi fiilis! 

Kun tulin vihdoin illalla kotiin, olin todella väsynyt ja nälkäinen. Laitan yleensä heti radion tai telkkarin päälle, jotta ei olisi niin hiljaista. Laitoin telkkarin päälle ja se oli mennyt jotenkin ihmeellisesti jumiin?! Ihmeellinen info-ruutu näkyi telkkarissa koko ajan, näytti väärää aikaa ja vääriä ohjelmatietoja. Kaukosäätimestä ei ollut mitään apua kun telkkari ei ottanut siltä minkään näköisiä käskyjä vastaan. Edes näytön takaa virran pois painaminen ei auttanut ja TV pysyi vaan sinnikkäästi päällä eikä muuttunut mihinkään. Meinasin saada ihan kamalan itkupotkuraivarin ja mietin että "miksi asun yksin, en mä selviä ilman ketään miestä mua auttamassa tämmöisten elektroniikkojen kanssaaaaa!!!" Sitten sain älynväläyksen että otan telkkarin pois seinästä ja laitan takaisin. Voi jummi. Olipa taas iso ongelma se. :-D Kaikki tämä vain nälän ja väsymyksen takia.

Tänään fiilis oli yleisesti ihan ok ja oon muutenkin koko viikon jaksanut lähinnä sen voimalla, että mulla on perjantaina Tampereella se työhaastattelu. Jee, jotain missä voin onnistua. No kuinkas kävikään? Tänään (jälleen väsyneenä ja nälkäisenä) kun tulin kotiin koulusta, ilmoitti haastattelija sairastuneensa ja haastattelua täytyy siirtää. Meinasin taas romahtaa ja jättää jumpan väliin ja vaikka mitä. Onneksi kuitenkin söin ja painelin jumpalle ja valaistuin, että ei auta kuin soittaa haastattelijalle ja sopia uusi aika. "Noin, olipa taas kerran iso ongelma." Haastattelu siirretty ensi viikkoon ja kaikki hyvin! Saan hyvän syyn olla Tampereellakin siis pidempään!

Välillä täytyy olla huonompia päiviä, jotta voi taas olla niitä hyviä päiviä. Nää on ollut niitä huonompia päiviä ja näin ollen päättelen, että ne hyvät päivät on aivan juuri tuloillaan. :)


Onneksi viikkoa on vielä jäljellä, toivottavasti se sujuu paremmin. Tai itseasiassa oon ihan varma että sujuu!

tiistai 3. helmikuuta 2015

Mustikkaiset pannarit (2+1 ainesosaa)

Mustikkaiset pannarit.... Laskujeni mukaan kolmesta ainesosasta. Tämän täytyy olla helppoa!

Kun itse teen protskupannareita ja käytän sanaa 'proteiinipannarit', en silti tarkoita proteiinijauheella höystettyjä pannareita. Mun protskupannareihin tulee aina kaksi ainesosaa. 

Ainesosa 1: kananmuna + valkuainen 
Ainesosa 2 : banaani

(lasken siis kokonaisen kananmunan ja yhden valkuaisen yhtenä ainesosana.... Onkohan tää väärin?)

Ainekset sekoitan joko sauvasekoittimella, tai sitten muussaan banaanin haarukalla ja sekoitan munan ja valkuaisen banaanimuusin joukkoon. Sitten vain pannulle tirisemään pienessä määrässä kookosöljyä. Tällä tavalla pannareista tulee mun mielestä superhyviä ja vie taatusti makean nälän.

Mutta hei. Mähän puhuin otsikossa kolmesta ainesosasta? Ja mustikoista? 

NOH! Sunnuntaina päätin sekoittaa banaanin ja kananmunan kanssa mustikoita! Yrityshän meni ensimmäisellä kerralla vähän pieleen, kun tein taikinasta vain yhden ison lätyn. Maanantaiaamuna olin kokemusta viisaampi ja paistelin taikinasta monta pientä lettua. Lopputulos: täys kymppi
Yks tärkeä seikka pannareissa on lisukkeet. Tässä pari viikkoa sitten herkuttelin oikein kunnolla vanhempieni luona kun laitoin pannareiden päälle n. ruokalusikallisen kreikkalaista jugurttia (ihan sitä aitoa, kunnon tavaraa) ja kaiken kukkuraksi vielä luomuhunajaa tuubista. Tällä kertaa laitoin kuitenkin banaanisiivuja (en laittanut ihan koko banaania taikinaan), kookoslastuja, mulperin marjoja ja hieman mustikoita. Aiii että!

maanantai 2. helmikuuta 2015

Helmikuun ensimmäinen päivä

Miltä mun sunnuntai, helmikuun enismmäinen päivä näytti? Se oli sangen rauhallinen ja näytti tältä:

08:57

Avaan silmäni ensimmäistä kertaa aamulla. Valoisaa. Ihanaa, ei koulua tänäänkään. Katson kelloa. "Hahah! Taas." Mitä taas? Sitä taas, että heräsin eilen, lauantaina, minuutilleen samaan aikaan. Kolmea minuuttia ennen herätyskelloa. Miten mahdollista? Selailen Instagramia vähän aikaa ja tietty katson keiltä on tullut tykkäyksiä uuteen kuvaan. :-D Jee! 

09:05

Nousen ylös, laitan pyjaman (vai onks se byjama hahah) päälle -- joo, nukuin alasti!!! APUA.
Petaan sängyn. Petaan aina sängyn saman tien kun nousen, se on fakta! Hoidan muita aamutoimia ja järkkäilen vähän tavaroita paikoilleen jotka jäi eilen illalla sikin sokin kun olin niin väsynyt. 

09:15:

Keittiöön. Valmistaudun henkisesti ja innolla lempiasiaan päivässä; aamiaiseen! Levy päälle, pannu kuumenemaan ja kahvi tippumaan. Tänään aion tehdä mustikkaisia protskupannareita kananmunasta, valkuaisesta ja banaanista. Jee. Saa taas uuden reseptin jakoon. Kippoon melkein kokonainen pieni luomubansku, yksi kananmuna ja yksi valkuainen ja vähän mustikoita. Sauvasekoitin päälle ja koko komeus sekaisin. Pannu on kuuma ja laitan sille lorauksen kookosöljyä ja kaadan koko "taikinan" pannulle yhdeksi isoksi lätyksi. Nyt täytyy odottaa kärsivällisesti sen kypsymistä. 

09:20:

Kamala nälkä. Mietin syntyjä syviä; hassua että tuolla maalla on sellainen tapa, että ulko-ovea pidetään auki ihan kaikelle kansalle ja yhtäkkiä sieltä vaan voi tulla joku sisään koputtamatta tai ilmoittamatta yhtään mitään! Eilenkin katselin tädin luona telkkaria kaikessa rauhassa kun yhtäkkiä eteisestä kuului töminää ja mietin että mitäs ihmettä? Pikkuserkku ja tämän äiti tuli. Mun suusta pääsi vaan: "Ai jaha te tulitte nyt sitten vai?" :-D 

09:30:

Noniin kai sen pannarin voi jo kääntää. Alan kääntämään sitä ja totesin että hups, ei näköjään voinut, mutta käänsinpä kuitenkin. Samapa tuo onko se yhtenä vai monessa osassa. Pannari lautaselle ja tongin kaapista lisukkeita. Mulperin marjoja, banaanin loppu siivuiksi ja kanelia. Tadaa!!! 


10:15:

Himputti. Jäi vähän nälkä. Kuorin appelsiinin ja otan kaveriks pari pähkinää. Vielä yks kuppi kahvia ja hyvä on! 

10:45:

Oon hörppinyt kahvia ja lukenut blogeja koko tämän ajan. Okei. Nyt on saatava jotain aikaan. Marssin vessaan ja alan siivoamaan sitä. Jee, tiputan hammasharjani pesuaineveteen. Taas täytyy mennä hammasharjakaupoille. 

11:30:

Oon saanut vessan kiiltämään ja uuden suihkuhyllyn seinään kiinni. Hyvä minä! Erehdyn menemään sängylle makaamaan ja iskee ihan kamala ikävä ja kaipuu. Byhyy

11:45:

INES! Kerää itsesi. Nyt salikamat päälle ja salille! Okei. Mennään mennään. 

12:03:

Oon Vaasan keskustan WSC Ladies -salin ovella. Näyttää pimeältä. Jaaha. Auki sunnuntaisin: 14:00 alkaen. Hieno homma. Nyt ei voi enää perääntyä vaan on urheasti käveltävä tässä siperia-ilmastossa vielä 20 minuuttia toiselle WSC:lle. 

12:40:

Olen juoksumatolla. Asetan Goal Timeksi 30 minuuttia. Juoksu kulkee niin hyvin, että 30 minuutin jälkeen juoksen vielä 10 minuuttia. Päälle vähän rintalihaksia ja vatsoja. Huh, oon rikki. Kotia kohti. Cittarin kautta. Se saakelin hammasharja.

14:41:

Kotona. Kamala nälkä, mutta menen ensin suihkuun. Suihkuttelun jälkeen laitan mikroon eilisiä tätini tekemiä ja pakkaamia ruokia, NAM! Kalaa, ruusukaalia, parsakaalia ja kukkakaalia. Lopuksi vielä salaattia.


16:30:

Keitän kupin teetä ja päätän ruveta ahkeroimaan kouluhommia. Vihdoin. Huomaa kolmannella luokalla ostettu must have -karvapenaali.
Matikan tehtäviä. Turhauttaa kun ei osaa kaikkia. Siirryn tilinpäätösanalyysin tehtäviin. Tunnuslukuja. "Ei kiinnosta!!! Musta ei tule tilintarkastajaaaaa aaaaarrgrrghggghhh......" Turhaumuksen kyyneliä vuodattaessani pitkin poskia (jep, oon ollu tänään oikea itkupilli) eräs ihana kuvaajamimmi ottaa muhun yhteyttä Facebookissa ja kyselee, olisinko kiinnostunut tulemaan kuvauksiin malliksi kesällä hänen korumerkilleen. Tottamaar! Mieliala kääntyi taas plussan puolelle.

18:45:

Nyt saa riittää. Nälkä taas, syön loput kalasta ja kaaleista, minkä jälkeen oonkin taas ihan täynnä. Katson telkkarista O.C:n täykkäreitä. Suurinta hömppää ikinä. Aivot narikkaan!

20:00-20:40:

Laiskottelua ja teen juomista. Tekee mieli suklaata. 

20:45:

Puhelu äidin kanssa. Pusi pusi. Kamala koti-ikävä, onneks torstaina pääsee taas Tampereelle. Sitten heti perään super nopea puhelu sydämeni toisen puoliskon kanssa. Ikävä ei ainakaan vähentynyt. Huhhuh!

21:00:

Jutta ja puolen vuoden superdieetit. Yks parhaista tv-ohjelmista! Mahtavaa kun ihmiset voittaa itsensä ja onnistuu painonpudotuksessa. Vähän muka taas nälkä? Teen teekuppiin pienen määrän puuroa mikrossa :-D

22:00: 

Hammaspesu ja valmistautuminen nukkumaanmenoon. Tiskaampa vielä tiskit mitä oli ehtinyt kertyä illalla.  Rasvaan ihon Victoria's Secretin vartalovoiteella, joka tuoksuu vaniljalle ja kookokselle. Ai että. Vaikka en pullantuoksuinen olekaan niin vähintäänkin jonkun karkin tai leivoksen!! Nam