keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

KUITUPOMMISMOOTHIE - BOOM!

En muuten yhtään pistä pahakseni, että ensi viikon sunnuntaina lentokone starttaa kohti Amsterdamia ja sieltä muutaman päivän päästä Espanjan Alicanteen. Tänään kun heräsin, ulkona näytti syksyltä kun oli niin pimeää ja märkää. :-D

En tiedä miksi, mutta mulla on aina sadepäivisin sellainen olo, että tekis mieli vaan syödä herkkuja. Etenkin kun oleilen koko päivän erilaisten leivosten ja piirakoiden keskellä, eikä ostavia asiakkaita näy mailla halmeilla. Nenään tuoksuu vain korvapuustit ja mansikkaviinerit. Aurinkoisina päivinä tällaista ongelmaa ei ole ollenkaan! 

Sateesta ja herkkuhimosta huolimatta (vaikka vähän juttuja tänään töissä maisteltiinkin) tein tänään aamupalaksi vähän terveellisempää herkkua, nimittäin jälleen mansikka-mustikka-smoothieta. Kerroin pari postausta taaksepäin, mitä kuitulähteitä oon alkanut smoothieisiini alkanut päivittäin lisäämään, mutta hiffasin kuitenkin tässä, että en laittanut sen yhteyteen mitään esimerkki reseptiä mun normismoothiesta. Joten nyt sitä olis tarjolla!

Yleensä teen smoothiet mututuntumalla (tiesittekö, että mututuntuma tulee sanoista "musta-tuntuu-tuntuma"), mutta kuitenkin pidemmän päälle ne noudattaa melko samaa kaavaa päivästä toiseen. Blenderiin heitän: 

  • puolikkaan banaanin
  • puolikkaan avokadon
  • marjoja; mustikoita hieman yli desin - mansikoita niin paljon kuin niitä on = yleensä n. 1/2 litraa. TAI niinkuin tänään; molempia! 
  • nestettä, yleensä vettä n. 2,5 dl
  • chiasiemeniä 1 rkl
  • Fibrexiä 1 rkl
Siemenet ja Fibrexin laitan vasta jälkeenpäin smoothien sekaan sheikkeriin, jonka otan mukaan töihin. Matkalla niihin ehtii imeytyä nestettä ja rakenteesta tulee hyvä! Jos kuitenkin nautin aamiaisen kotona, niin kuin koulun alkaessa, täytyy fibrexin ja chian siis antaa imeytyä lasissa jonkin aikaa, vähintään 15 minuuttia!

maanantai 20. heinäkuuta 2015

BATAATTIPURILAISET

It's official. Nyt munkin sukunimi komeilee meidän kodin etuovessa! Tekis melkein mieli juhlistaa tätä vaikka lasillisella skumppaa, harmi vaan ettei ole. Täytynee tyytyä veteen! 

Yhdessä asumisessa on paljon paljon opeteltavaa. Etenkin mulla, kun oon koko elämäni saanut asua melko rauhassa. Ainoana lapsena ei ikinä tarvinnut jakaa mitään kenenkään kanssa - ei huonetta eikä mitään tavaroita. Kun muutin Vaasaan yksin asumaan, oli kaikki taas ainoastaan mun ja ruokaa tein vain ja ainoastaan itselleni. 

Nyt taas, kun täytyy (eli saa ;)) miettiä toisenkin mieltymyksiä, täytyy ottaa nekin ruuanlaitossa huomioon. Ainakaan mulle ei enää riitäkkään se, että ruoka on vain mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista ja maku ei aina niin tajunnanräjäyttävä. En sano että tekisin nykyäänkään mitään tajunnanräjäyttävän hyvää ruokaa joka päivä, mutta ainakin sitä syö huomattavasti paremmalla halulla kuin vaikkapa pelkkiä höyrytettyjä parsakaaleja, kvinoaa ja papuja.

Nyt onkin aina jonkinmoinen työ keksiä, mitä sitä laittaisi ruuaksi, kun sen pitäisi olla suhteellisen edullista, hyvän makuista ja vielä niin, että siitä riittäisi mielellään seuraavaksikin päiväksi. 
Antilla oli kuitenkin toissa viikolla synttärit, ja päätin tehdä meille synttäri-dinneriksi bataattiburgereita. Reseptin bongasin täältä. Ruoka oli äärimmäisen helppo laittaa ja lopputuloksesta tuli meidän molempien mielestä hyvä! Ja terveellistäkin vielä! ;-)

Tässä tulee resepti:

BATAATTI: Siivuta mahdollisimman symmetrinen bataatti n. 1cm paksuisiksi siivuiksi ja asettele uunipellille leivinpaperin päälle. Sivele oliiviöljyllä ja paista uunissa 225 asteessa n. 15-20 minuutin ajan (tai niin kauan, että siivut ovat melko pehmeitä).

PIHVIT: Sekoita kulhossa jauhelihan (450g) kanssa yksi pieneksi silputtu punasipuli, kananmuna ja ruokalusikallinen turkkilaista jugurttia. Mausta suolalla, pippurilla ja tuoreella timjamilla sekä tuoreella mintulla. Paista pannulla lorauksessa öljyä kypsiksi.

FETAKASTIKE: Murskaa haarukalla kulhossa fetajuustoa (n. 150g) ja lisää sekaan turkkilaista jugurttia noin 3 rkl. Mausta suolalla, pippurilla, timjamilla sekä lorauksella tuoretta sitruunanmehua. 

LOPUKSI: Kokoa burgerit. Sanomattakin selvää (?), että bataatin siivut toimivat burgerin sämpylöinä. Laita täytteet haluamassasi järjestyksessä väliin. Itse käytin salaattia, tuoreita tomaatin siivuja sekä cheddarjuustoa.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

MUUTTOURAKKAA JA KUITUJA

"Hiljaa hyvä tulee" on pakko sanoa kun katsoo tätä tavaran määrää, mikä lojuu keskellä meidän olkkaria! Paljon ollaan saatu tätä kämppää jo kuosiin, mutta vielä on tässä tekemistäkin. :) Homman nimihän nimittäin on se, että muutin tänne Antin yksiöön, ja kahden ihmisen tavaroiden mahduttamisessa yhteen pikkukotiin on vähän haastetta! Mutta pikkuhiljaa tavaroille löytyy kyllä oma paikkansa. :) 

Päivät menee niin kamalaa vauhtia, kun käydään molemmat töissä, töiden jälkeen vähän järjestellään tavaroita, käydään lenkillä, tehdään ruokaa, käydään kaupassa ja yhtäkkiä HUPS - kello onkin taas 11 illalla. 

En oo liiemmin kirjotellut tännekään niitä perinteisiä juttuja, omia ruokailurutiinejani ja sen tyyppisiä juttuja, vaikka terveelliset elämäntavat on ja pysyy mun arjessa, vaikka kiireistä onkin. Joka aamu ennen töihin lähtöä pyöräytän itselleni edelleen smoothien, jonka nappaan töihin mukaan aamupalaksi. Marjoina käytän joko pakastemustikoita tai jos vaan mahdollista niin suomalaisia, tuoreita mansikoita! 
Oon alkanut käyttämään smoothieissani päivittäin erilaisia kuitulisiä, kuten chiasiemeniä ja Fibrexin sokerijuurikaskuituhiutaleita, jotka bongasin Ainon blogista. :) Molemmat tuo hauskaa rakennetta smoothieisiin ja chiasta saa vaikka mitä hyviä rasvahappoja ja proteiinia. Mainittakoon vielä, että tuo sokerijuurikaskuituhan ei sinänsä sisällä sokeria! Vaikka nimi onkin vähän hämäävä.
Välillä tulee olo, että pitäis keksiä jotain muuta aamupalaa vaihtelun vuoksi, mutta en vaan keksi toista yhtä helppoa, nopeaa ja terveellistä aamiaista! Söin tuossa pari viikkoa sitten taas muutaman päivän ajan maitorahkaa ananaksen ja marjojen kanssa, mutta ikävä kyllä maitotuotteiden käytön  näki taas hetken päästä ihossa. Parempi pysyä siis erossa moisista ainakin suurimmaksi osaksi!

Nyt taidan taas siirtyä noiden muuttolaatikoiden kimppuun, kuulemiin ystävät!

maanantai 13. heinäkuuta 2015

MANSE, TULIN JÄÄDÄKSENI

Jes. Oon taas virallisesti manselainen. Työn täyteinen viikonloppu Vaasassa takana (okei, mahtui siihen vähän muutakin) ja kamat saatu turvallisesti Tampereen maankamaralle. Fiilis: erittäin hyvä, vaikka meidän koti näyttääkin tällä hetkellä kaamealta kun kaikki tavarat on ihan sikin sokin, mutta hyvä tästä tulee! Pikkuhiljaa muhun alkaa upota se fakta, että mulla todella alkaa koulu elokuussa täällä Tampereella. :-) Ette tiedä miten innoissani oon!

Tässä vähän kuvia meidän viimeisestä Vaasa-viikonlopusta.
1. Käytiin katsomassa vielä pakolliset Vaasan nähtävyydet, Raippaluodon silta ja muut.
2&3. Ja tietenkin juhlistettiin yhden elämänvaiheen päättymistä ja toisen alkamista lauantaina.
4. Mun ilme ja innostus tähän kaikkeen!

tiistai 7. heinäkuuta 2015

UNELMISTA JA NIIDEN TOTEUTTAMISESTA

Hyvää tiistaipäivää! Täällä vietetään rauhallista vapaapäivää töistä. Tekemistä on paljon sillä viikonloppuna tehdään retki Vaasaan muuttopuuhiin, joten siihen on valmistauduttava täällä kotonakin! :) Nyt ajattelin tulla kuitenkin puhumaan vielä jälleen tästä taianomaisesta kouluunpääsystä, joka alkaa vasta pikkuhiljaa hahmottumaan mulle, että se ei ole pelkkää unta... :-D 

Te jotka luette blogeja enemmänkin, saatatte ehkä muistaa kuinka joskus aikaisin keväällä useammissa blogeissa kirjoiteltiin unelmista ja niiden saavuttamisesta. Vilma P. kirjoitti ensimmäisenä tämän kirjoituksen siitä, kuinka on saanut omat unelmansa toteutumaan kirjoittamalla ne ihan oikeasti ylös ja sillä tavalla saanut konkretisoitua tavoitteensa. Muutamat muutkin bloggaajat silloin inspiroituivat tästä kukin tyylillään ja aihe oli pinnalla hetken. 
Juuri noihin aikoihin pääsykokeet tuntuivat vielä kaukaiselta mutta silti olin alkanut jo valmistautumaan niihin. Tiesin että keväästä oli tulossa tosi rankka, sillä mulla oli hoidettavana pääsykokeisiin luvun ohessa myös omat muutkin yliopisto-opinnot. Tuleva luku-urakka tuntui oikeastaan yhdeltä pitkältä juoksumaratonilta, josta en tietäisi että selviänkö siitä hengissä vai en. 

Niinpä otin silloin kaikki keinot käyttöön ja otin Vilman neuvosta vaarin. Kaivoin yhden vihon esiin ja avasin siitä uuden sivun. Omistin sen täysin pääsykokeille ja itseni tsemppaamiselle. Kirjoitin siihen tavoitteeksi: "Pääse opiskelemaan Tampereen yliopistoon" ja alle ranskalaisilla viivoilla että miten pääsen tavoitteeseen sekä erilaisia välitavoitteita päivämäärillä varustettuna. Ympärille tietysti kaikkia söpöjä erivärisiä hymynaamoja, tsemppiviestejä sekä sydämiä itselleni :-D Saattaa kuulostaa jopa hassulta ja typerältä, mutta tsemppiviestit itselleen toimii oikeasti! 

On aivan sama, mitä kukakin ajattelee siitä, saavutinko tavoitteeni ollenkaan sen ansiosta, että kirjoitin sen konkreettisesti ylös, mutta niin siinä silti tapahtui. Ja aivan varmasti aion tehdä niin jatkossakin! Kun asian kirjoittaa ylös, sen on vähän niinkuin luvannut itselleen. Jos se on vain omassa päässä leijailemassa, saattaa tavoite välillä unohtua ja ehkä jopa kadota. Jos usko meinaa loppua, voi paperin (tai mihin ikinä oletkaan kirjoittanut tavoitteen ylös) kaivaa aina esiin.

torstai 2. heinäkuuta 2015

KUN KAIKKI MENEE JUURI NIIN KUIN PITÄÄ

Mitä onnen päiviä.

Leijun koko ajan jossain pilvilinnoissa. Itseni ja mun ystävien takia. 

Niin siinä nimittäin kävi, että todella pääsinkin Tampereen yliopistoon lukemaan kauppatieteitä!!!! Turha edes koittaa kuvailla kuinka onnellinen olin, kun kesken työpäivän kävin netistä katsomassa, että onko opiskelupaikasta tullut tietoa. Kun kyseisellä sivulla komeili iso peukku ja perässä luki "Tampereen Yliopisto - Johtamiskorkeakoulu, opiskelupaikka myönnetty" seurasi jonkin asteista hyperventilointia, itkua, naurua, lisää itkua, hysteeristä naurua, puhelu poikaystävälle ja äidille... Se oli valehtelematta mun elämäni onnellisin hetki tähän asti! Äkkiä vuokrasopimus purkuun ja uutta opiskelupaikkaa juhlistamaan perheen ja Antin kanssa.
Tarjosin meille Tallipihalla skumpat ja illalla käytiin syömässä oikeaa gourmeeta Tampereen Ravintola C:ssä. 

Ja eikä tässä vielä kaikki. Tuntuu että kaikki mun ystävätkin ovat päässeet juuri sinne opiskelemaan, minne halusivatkin. Facebook on täynnä toinen toistaan onnellisempia päivityksiä myönnetyistä opiskelupaikoista oikikseen ja lääkikseen ja minne ikinä! Oon niin ONNELLINEN.