perjantai 11. syyskuuta 2015

KROPPA SANOO AINA VIIMEISEN SANAN ( + puolukkapuuron resepti )

Ai että kun harmittaa.

Mun piti aloittaa toissa päivänä postaus, joka olisi alkanut mietteillä siitä, miten on hassua että kun jotain asioita tapahtuu omassa elämässä ja arjessa, niin ne tapahtuu sitten aina kaikki kerralla. Mulla on ollut todella hektinen ja kiireinen viikko tähän mennessä, ja päässä vaan savusi kun mietin tulevaa viikonloppua. Koulutapahtumaa, koiran hoitoa (saatiin hoitokoira huostaamme pariksi viikoksi), synttäreiden juhlintaa, koulutöitä, yhdet kuvaukset sunnuntaina ja ainiin - siinä jossain välissä olisi  yksi puolimaraton juostavana! Olin innoissani kaikesta mutta päätä ja kroppaa vaivasi pienen pieni paholainen nimeltä stressi.

No, eilen sitten kroppani (tarkemmin sanottuna kurkkuni) sanoi itsensä irti. Kurkku tuli ihan älyttömän kipeäksi. Kipu ja turvotus jatkuu yhä edelleen ja tässä kohtaa mulle on täysin selvää, että en missään nimessä voi juosta huomenna 21 kilometriä, vaikka olo sattuisikin vähän parantumaan tässä ensi yön aikana, ettei vaan tulisi mitään vakavampaa. Olis silkkaa tyhmyyttä lähteä kiusaamaan itseään noin kovalla urheilusuorituksella huomenna. 

Joka tapauksessa yksi juttu on ainakin varma; tämä ei jää tähän! ;) Puolimaratoneja (ja maratoneja) tulee vielä!
Ylläolevassa kuvassa on mun eilisen lenkin jälkeinen superhyvä aamupuuro! Se syntyi näin:

Kun vesi alkoi kiehua kattilassa, heitin sinne n. 1dl puolukoita (kotimaisia ofcourse) sekä puolikkaan banaanin. Sitten sekaan 1dl kaurahiutaleita, ripaus suolaa ja sekoitus. Alensin lieden lämpötilaa ja sekoittelin lisää. Jälleen kun puuro oli melkein valmista, heitin mukaan 2 kananmunan valkuaista ja taas sekoitus. Ja voilà, puuro on valmista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti