maanantai 20. maaliskuuta 2017

SÄÄNNÖLLINEN SYÖMINEN - ÄLÄ TEE NÄIN

Mulla on ollut viime aikoina tosi hyvä draivi päällä. Ainakin liikunnan ja terveellisen syömisen suhteen. Kaikki on rullannut mukavasti ja omalla painollaan, on tuntunut siltä ettei ole tarvinnut tehdä sen suurempia uhrauksia minkään suhteen, eli hirveästi ei ole tehnyt mitään mieli. Oon syönyt hyvin, terveellisesti ja säännöllisesti. On ollut parempi olo kuin pitkiin aikoihin ja oon ollut tyytyväinen siihen figuuriin, joka sieltä peilissä seisoo. 

Avain tähän kaikkeen on mun mielestä ennen kaikkea säännöllinen syöminen. Jos pitkittää ateriavälit liian pitkiksi, niin ainakin omalla kohdallani jaksaminen ja mieliala laskee samantien. Säännöllinen syöminen on mun mielestä arkena melko helppoa, kun on tietyt rutiinit - aikainen aamiainen, lounasaika yliopistolla, välipala, illallinen kotona ja ehkä vielä joku pieni iltapala, jos siltä tuntuu. 

Viikonloppuna homma vaikeutuu aina hieman. Aamupala syödään joskus, eikä lounasaika olekaan enää niin itsestäänselvä. Sama juttu illallisen kanssa. Lisäksi viikonlopun ohjelma saattaa vain yksinkertaisesti olla sellainen, että jos ei ole jotain omaa välipalaa mukana, saattaa ateriaväli ihan huomaamatta venyä, tai tulla vaan syötyä liian vähän. 

Tää mennyt viikonloppu ei nimittäin mennyt ihan putkeen. Kaikki alkoi lauantaina, kun oltiin syömässä lounasta eräässä Pizzeriassa Tampereella. Oltiin syöty hyvä ja ravitseva aamiainen joskus puoli kymmenen aikaan. Kahdelta oltiin sitten ravintolassa, ja päätin tilata ruoaksi salaatin, koska siihen sai valita itse täytteet. Note to self: älä ikinä tilaa salaattia ravintolassa, jollet tiedä että se on oikeasti hyvä, ja että se sisältää muutakin kuin jäävuorisalaattia. Salaatti oli siis pieni pettymys, mutta minkäs teet. Viideksi oltiin sitten menossa juhlistamaan mun äidin synttäreitä kakkukahveille, ja äiti oli leiponut kaksi ihan mielettömän hyvää kakkua, joita syötiin oikein hyvillä mielin. 


Tunnit kuluivat ja kello alkoi olemaan kymmenen illalla, ja päivän ruokailuihin oli kuulunut siihen mennessä vain aamupala, (kehno) lounas ja pienet kakkuöverit ja pari lasia skumppaa. Iltapalaksi kaivelin vanhempieni kaapeista omenan ja siihen päälle muutama näkkäri voilla ja juustolla. Lähempänä puolta yötä söin vielä kotona tosi pienen annoksen kaurapuuroa mikrossa tehtynä, kun tuntui vieläkin (jostain kumman syystä) että on vähän nälkä. 

Kaikki kostautuu aina seuraavana päivänä, jos edellisenä on syönyt huonosti. Olis tehnyt mieli syödä parin tunnin jälkeen aamupalasta koko jääkaappi tyhjäksi, mukaanlukien pastaa ja kakkua, jota äiti oli meidän mukaan pakannut. Eilinen sunnuntai sisälsi myös opiskelua sekä hääkutsujen valmiiksi laittamista, ja päivällisen syöminenkin venyi aina klo 17 asti, niin homma oli valmis. Illalla tulikin sitten kaivettua ne synttärikakut jääkaapista ja herkuteltua ihan kunnolla! NO REGRETS, äidin tekemät kakut oli ihan mielettömän herkullisia, mutta olo ei ollut kyllä ollenkaan hyvä - turvotti ja maha oli vähän kipeä. Veikkaan että tuokin mieliteko oltais voitu välttää, jos olis vaan syönyt vähän paremmin päivän aikana.

Tänään aamulla ei sitten auttanut kuin herätä kukonlaulun aikaan, juoda paljon vettä ja vetää lenkkikamat päälle ja juosta hikinen lenkki, jotta sai kaikki moskat kropassa liikkeelle! Nyt vaan paljon vettä koneeseen ja säännöllinen ruokarytmi taas kehiin, niin tästäkin taas selvitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti