sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

ENSIMMÄINEN HÄÄPÄIVÄ

Tänään on meidän ensimmäinen hääpäivä, 1.7.2018. 1.7.2017 Kirkon kellot kajahtivat klo 16 ja ehkä vähän myöhässä asteltiin iskän kanssa alttarille. Pitäähän sitä nyt antaa vähän jännitystä sulhaselle ja kaikille muillekin häävieraille – ihan kuin me nyt ei oltais sieltä ovesta tultu. 😌

Meidän päivä oli maailman ihanin, paljon parempi ja ihanampi kuin olisin villeimmissä kuvitelmissanikaan osannut toivoa. Ja se oli ihan täysin meidän vieraiden ansiota. Vaikka häitä valmisteltiinkin paljon, kaikki meni itse hääpäivänä lopulta aikalailla omalla painollaan ja oli ihanaa nähdä, kuinka kaikki nauttivat juhlista. Yksi paras hetki oli myös jo itse juhlien jälkeen, kun kaikki meidän ystävät olivat yhä kokoontuneina juhlapaikan ulkopuolella, nauru raikasi ja he saattoivat meidät ja meidän taksin matkoihinsa. Tuli melkein sellainen Tuhkimo-olo, ainoa vaan että se keskiyön taika ei loppunut, vaikka juhlista lähdettiinkin, kun kaverit lähtivät jatkamaan juhliaan aina aamuun asti.  Seuraavana aamuna syötiin aivan ihana aamiainen Hotelli Tammerissa ja iltapäivästä itkettiin ja naurettiin kun luettiin meidän häävierailta saatuja kortteja ja meidän vieraskirjaa. 




Nyt vuosi tuon taianomaisen päivän jälkeen ollaan juhlistamassa hääpäiväämme Helsingissä hotelliyötä viettäen ihanassa Kalastajatorpassa. Ihan muuten paras hotelli jos tykkää hyvästä aamupalasta ja merinäköalasta hotellihuoneesta! Näin ensimmäisenä hääpäivänä on myös mukava pysähtyä hetkeksi muistelemaan tai ennemminkin pohtimaan mennyttä vuotta ihan vähän.

Meillä on ollut kerrassaan monivivahteinen vuosi jos näin voidaan sanoa! Me päästiin talven tullen nauttimaan mielettömän ihanasta häämatkasta joulukuussa Rio de Janeirossa, ja otettiin reissusta kyllä kaikki irti! Nautittiin toisistamme ja ympäristöstä. Keväällä matkustettiin Prahaan pitkäksi viikonlopuksi, ja sitten on ollut kaikenlaisia juhlia ja tietenkin ihan tavallista arkea tämän kaiken välissä. 😊
 




Vuosi on ollut varsin opettavainen – on tullut opittua se, että avioliitto ei ole ruusuilla tanssimista, vaikka hääpäivän jälkeen sitä elääkin ihan vaaleanpunaisessa maailmassa hyvän tovin! Avioliitto, ja pitkä parisuhde yleensäkin vaatii hirveästi töitä, eikä aina välttämättä tunnu hyvältä. Välillä koetellaan, mutta jos on valmis puskemaan vaikeampien aikojen läpi, niin molemmat oppii ja hankalista asioista voi parhaassa tapauksessa selvitä vahvempana kuin oli ennen niitä.

Avioliitto ja pitkä parisuhde varmaan vaatii aina välillä sen, että käydään vähän alhaalla, mistä molemmat oppii omat läksynsä, asioista keskustellaan ja käännellään ja väännellään, ja välillä sitä mietitään että onko tässä järkeä? Jos on, sitten molempien pitää vaan tehdä kahta kauheammin duunia, että hommat saadaan taas pelittämään.

Nyt me ainakin vietetään onnellisena meidän ensimmäistä hääpäivää, ja odotan innolla kaikkia tulevia seikkailuja tämän miehen kanssa. 😊

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti