Lauantaiaamu, 8. joulukuuta 2018. Herätyskello soittaa klo 8:30. Olen nähnyt koko yön jotain vauva- ja raskausunia. Kävin unessa jollain parantajalla, joka tiesi katsoa musta jo päältä päin että olen raskaana ja hän sanoi: "No täähän on ihan selvä; susta näkee jo päälle päin että vauvahan siellä on."
Olin siis eilisestä perjantaista asti suunnitellut tekeväni raskaustestin tänään aamulla. Eilen, perjantaiaamuna tein yhden testin myös - sellaisen jossa on ikkuna, josta näkee testin tuloksen. Testin ohjeessa sanotaan: "Varo ettei virtsaa mene testi-ikkunan päälle!" No tietenkin sitä meni. Kun nostin testin aamutokkuraisena silmieni eteen ja näin ikkunassa kaksi viivaa, ajattelin että se johtuu siitä että sitä pissaa meni siihen ikkunaan. En ollut oikein moksiskaan koko asiasta, en puhunut Antille mitään koko testistä ja elin perjantaipäivän suht normaalisti. Tosin kun menin keittiöön tekemään meille aamupalaksi puuroa, niin alkoi yhtäkkiä heikottaa ja tuli vähän huono olo. Se meni kuitenkin ohi.
No, takaisin lauantaiaamuun. Hieman epäuskoisena nousin ripeästi sängystä klo 8:30 ja hipsuttelin vessaan tekemään testin. Tällä kertaa tein kaiken huolellisesti ja oikein. Alta aikayksikön testiin ilmestyi taas kaksi vahvaa, tummaa viivaa. "Ai nytkö? Nytkö on se hetki mistä oon unelmoinut jo itseasiassa aika pitkään? Oon unelmoinut siitä että tää päivä koittaa joskus. Mutta nytkö?" Tää tunne ei ole yhtään sellainen kun olin kuvitellut. Ei yhtään niinkuin elokuvissa, joissa nainen hihkuu riemusta vessassa ja rientää miehen luo kertomaan uutiset.
Menin rauhallisesti suihkuun ja pesin hiukset, laitoin hoitoainetta ja aloin saippuoimaan vartaloani. Katsoin vatsaani kun hieroin saippuapalaa siihen. "Huhuu? Onko siellä joku? Voiko siellä muka olla joku?"
Kun tulin suihkusta, sytytin tuoksukynttilän pimeään olkkariin ja avasin läppärin. Google auki ja: "Miten kertoa miehelle raskaudesta? How to tell your husband about pregnancy?" Niin perinteistä: pitää etsiä netistä tietoa ja ideoita, miten kertoa omalle puolisolle positiivisesta raskaustestistä. Mikään keino ei tuntunut oikein omalta, joten ennen kuin ehdin asiaa edes sen enempää ajatella, Antti kömpi makuuhuoneesta ulos. Minä ponkaisin sohvalta ylös ja itkuun purskahtaen kerroin mikä on homman nimi. Itkua ilosta ja suuresta hämmennyksestä. Antti oli iloinen ja hymyili kuin Naantalin aurinko. Syötiin aamupalaksi banaanilettuja jugurtilla ja hillolla. Oikein sokerisella hillolla, juhlan kunniaksi!
Iltapäivästä käytiin ostamassa apteekista vielä Clear Blue -testi, joka näytti tuloksen: "Raskaana. 3+ viikkoa.
 |
Ensimmäinen kuva musta sen jälkeen kun sain tietää että musta tulee äiti! |
|
Samaisena päivänä oli luvassa kahdet juhlat: mun serkun ylioppilasjuhlat ja ystävän synttärit. Molemmissa juhlissa bluffasin upeasti alkumaljan ja juotin uskolliselle puolisolleni skumpat joita en sitten itse enää viitsinyt juoda. Jos tällainen simasuu kuin minä olisi täysin kieltäytynyt alkumaljasta niin siinä olis yks jos toinenkin voinut alkaa epäillä jotain... :D Loppupäivä meni todella hämmentävissä tuntemuksissa. Onnellisissa kuitenkin 💛.
Sunnuntaiaamuna kaurapuuro aamiaiseksi ei tullut taas kuuloonkaan - oli pakko lähteä hakemaan kaupasta leipää ja juustoa.